Merkittyjä tyttöjä ja poikia

Tiistaina iltasella läksimme pentujen ensimmäiselle automatkalle kohti eläinlääkäriä. Minun oli ensiksi tarkoitus ottaa kotiin pennuille siruttaja/poskisolunäytteenottaja, mutta jostain syystä se ei toteutunutkaan. Olisin alunperin mieluusti halunnut jonkun kotiin, niin ei olisi tarvinnut roudata pentuja vielä tämän ikäisinä mihinkään. Mutta....

Tarkemmin pohdittuani varasin ajan omalle eläinlääkärilleni. Minun luottoeläinlääkärini hoiti homman varmalla ammattitaidolla. Ja jos tälläinen ikinä, koskaan tulee myöhemmin eteen, en edes mieti muuta vaihtoehtoa. Pennut ainakin olivat hyvissä käsissä ja se on kaikkein tärkeintä minulle. Eihän minulla ole oikeastaan aavistustakaan Kennelliiton valtuuttamien henkilöiden kokemuksesta ja ammattitaidosta. En haluaisi kenen tahansa sorkkivan siruja pienten pentujeni niskaan. :) Eikä tämä ole mikään epäluottamuslause ko henkilöitä kohtaan vaan tiedän itse terveydenhuollon ammattilaisena, että kokemus tuo varmuutta. Ja tutulle eläinlääkärille vien mielelläni!

Automatka meni hienosti. Alkumatka nukuttiin ja loppumetreillä hieman alkoi kuulua ääniä boxista. Unna oli hieman huolissaan, miksi vauvelit piipittävät.

Olin jo etukäteen sopinut, että täytän kaikki mahdolliset kaavakkeet niin valmiiksi kuin mahdollista, jotta homma etenee joutusasti. Ja niitä lomakkeita oli paljon. Jokaiselle pennulle + Unnalle tietenkin omansa ja vielä yhteinen kaikille. Täyttämistä riitti :)

Minulla oli mukana kaksi boxia, jotta pystyin aina sirutetun ja poskisoluharjatun pennun siirtämään toiseen boxiin. Kyllä siinä hommassa tarvittiin käsipareja, mutta oli kiva lopuksi kuulla, että meidän "case" oli helppo ja homma sujui hienosti ja sujuvasti! HyväHyvä!

Nyt meillä on merkittyjä tyttöjä ja poikia!

Nimet ovat ne mitä aiemmin päätin.

Aatu = Nicolen Perfect Stranger

Beetu = Nicolen Perfect Storm

Eetu = Nicolen The Perfect Boy

Cilla = Nicolen Perfect Day

Della = Nicolen In Perfect Harmony


Poskisolunäytteiden analyysi kestää noin 2-3viikkoa eli odottamista nyt seuraavaksi. Vasta sen jälkeen, kun isät ovat selvillä voi rekisteröidä pennut. Onneksi se prosessi ei kestä kuin muutaman päivän. Risto-isällä on jo DNA-tunniste olemassa, Wiljo kävi antamassa omansa tänään.


Alla vielä tänään räpsittyjä kuvia silloin, kun joku on ollut sekunnin paikoillaan. Nämä villikot ovat niin vikkeliä, etten kerkiä aina kameran kanssa mukaan. Ja aina, kun menen lattialle kameran kanssa istumaan, nämä lapset tulevat tietenkin syliin ja kuvien ottaminen jää.... Ensi viikonloppuna tytär tulee ja ottaa varmasti parempia kuvia :))

Kuvissa seikkailee myös Kukka, joka hellästi komentaa ja toisaalta myös hoitaa, putsaa silmiä, korvia jne...